Vatsavaivat

Matkapahoinvointivalmisteet

Matkapahoinvointi on suhteellisen yleinen vaiva, sillä noin kolmannes ihmisistä saa herkästi siihen liittyviä oireita. Matkapahoinvoinnin ensioireita ovat muun muassa kalpeus, kylmänhikisyys tai haukottelu. Pahoinvointia esiintyy monesti jo heti alkuvaiheessa, mutta se voi alkaa myöhemminkin ja päätyä oksenteluun. Matkaan voi varautua matkapahoinvointia estävillä lääkkeillä. Lääkehoidon vaikutus on parempi, jos se otetaan ennen matkaa.

Matolääkkeet

Kihomato on yleisin matotauti Suomessa. Useimmiten kihomatotautiin sairastuvat lapset ja nuoret. Se voi tarttua myös aikuisiin, mutta aikuiset saavat harvoin oireita. Kihomatotaudin oireena on kutinaa peräaukon seudussa etenkin yöllä. Kihomadot voi havaita ulosteesta tai peräaukon seudulta myös paljain silmin. Kihomato on väriltään läpikuultavan valkea, noin 1-2 cm mittainen ja liikkuva. Jos madot eivät ole havaittavissa tai eivät liiku, on syytä varmistaa diagnoosi terveyskeskuksessa. Kihomadot häädetään pyrviinillä. Lääkkeenoton lisäksi kannattaa vuodevaatteet, yövaatteet ja vuodelelut pestä lääkkeenottopäivänä. Koti kannattaa myös imuroida huolellisesti. Jos tauti uusiutuu, on syytä hoitaa kaikki perheenjäsenet samanaikaisesti. Lapamato (eli leveä heisimato) on nykyään Suomessa harvinainen. Sen voi saada tietyistä makean veden raaoista kaloista. Tauti on oireeton ja se todetaan ulostenäytteestä. Tautia hoidetaan niklosamidi-lääkkeellä.

Närästys

Närästys tuntuu polttavana tunteena rintalastan takana. Usein toistuvan närästyksen yleisin syy on refluksitauti, jolloin hapanta mahanestettä nousee ruokatorveen. Närästys liittyy monesti ruokailuun ja se voimistuu runsaan syömisen ja/tai mahaa ärsyttävien ruokien tai juomien nauttimisen jälkeen. Ruoka-aineista esimerkiksi sitrushedelmät, paprika, kaali, tomaatti, sipuli, suklaa, voimakkaat mausteet sekä rasvaiset ruoat saattavat aiheuttaa närästystä. Juomista närästystä aiheuttavia ovat esimerkiksi kahvi, tee, kaakao, virvoitusjuomat, happamat mehut sekä alkoholi. Myös kiire ja stressi, ylipaino, raskaus sekä tupakointi voivat altistaa närästykselle. Närästyksen itsehoidossa ensisijaisena keinona on välttää närästystä aiheuttavia tekijöitä. Tilapäistä närästystä voidaan hoitaa itsehoidossa antasideilla, happosalpaajilla ja sukralfaatilla. Mikäli närästysoireet eivät rauhoitu kahdessa viikossa tai oireisiin liittyy voimakasta kipua, laihtumista tai nielemisvaikeuksia, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Ilmavaivat ja ruoansulatus

Ilmavaivojen taustalla on usein ruokavaliosta johtuvat tekijät. Esimerkiksi herneet, pavut, kaali ja sipuli aiheuttavat herkästi liiallista kaasun muodostusta. Myös ruoan tai syljen mukana nielty ilma, imeytymishäiriöt (esim. laktoosi-intoleranssi) ja ruoansulatuskanavan sairaudet saattavat olla ilmavaivojen taustalla. Liiallista kaasunmuodostusta voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota ruokavalioon. Ruoan huolellinen pureskeleminen sekä purukumin välttäminen saattavat helpottaa oireita. Liikunta aktivoi suolen toimintaa ja helpottaa kaasun muodostukseen liittyvissä turvotusoireissa. Kiusallisiin ilmavaivoihin voi kokeilla itsehoitolääkettä, dimetikonia, joka hajottaa suolistossa olevat kaasukertymät pienemmiksi, helpommin poistuviksi kupliksi. Ruoansulatusvaivoihin tarkoitetuilla valmisteilla pyritään tehostamaan ruoansulatusta. Niitä käytetään tilanteissa, joissa ruoansulatusentsyymien tai suolahapon tuotannon epäillään olevan puutteellista. Ruoansulatusvaivoihin tarkoitettujen valmisteiden käyttöperusteet kannattaa punnita tarkkaan, sillä varsin usein epämääräisten ja tilapäisten ruoansulatusvaivojen taustalla ovat ravitsemukseen liittyvät asiat.

Tyhjennysvalmisteet

Suolen tyhjennys tehdään esimerkiksi valmistauduttaessa suoliston tutkimuksiin. Suolen tyhjennykseen tarkoitettuja valmisteita käytetään lääkärin tai hoitoyksikön ohjeen mukaisesti.

Ummetus ja ulostuslääkkeet

Ihmisen suoli tyhjenee normaalisti 8–72 tunnin välein ja ummetuksesta puhutaan, kun tyhjentyminen tapahtuu tätä harvemmin tai, jos uloste on niin kiinteätä, että ulostaminen on vaikeaa. Yleisimmät ummetuksen syyt ovat istumatyö, liikunnan puute, vähäinen nesteiden saanti ja ravinnon niukka kuitumäärä. Myös stressi, ulostustarpeen lykkääminen, raskaus, tietyt lääkeaineet ja sairaudet saattavat hidastaa suolen toimintaa. Ummetuksen hoidossa pyritään vaikuttamaan ummetusta aiheuttaviin tekijöihin. Elintapamuutokset, kuten liikunnan lisääminen, kuitupitoinen ruokavalio ja runsas nesteiden nauttiminen ovat ensisijaiset hoitotoimenpiteet. Toisinaan voidaan joutua turvautumaan ummetuslääkkeiden käyttöön. Suolen sisältöä lisäävät ulostuslääkkeet (ispaghula) sisältävät ravintokuituja, jotka lisäävät ulosteen massaa ja vilkastuttavat suolen toimintaa. Niiden ummetusta helpottava vaikutus alkaa yleensä noin 1-3 päivän kuluessa. Hoidon aikana on tärkeää juoda riittävästi nestettä. Valmisteita voidaan käyttää pidempiäkin aikoja turvallisesti ja ne ovat käyttökelpoisia myös raskauden aikana. Osmoottiset ulostuslääkkeet (makrogoli, laktuloosi) pehmentävät kuivunutta ulostemassaa imemällä suoleen nestettä. Ulostemassan tilavuuden kasvaessa suolen toiminta vilkastuu ja ummetus helpottaa. Osmoottisten ulostuslääkkeiden vaikutus alkaa noin 1-3 vuorokauden kuluessa. Valmisteet sopivat myös lapsille, vanhuksille ja odottaville äideille. Suolta stimuloivat ulostuslääkkeet (sennaglygosidi, bisakodyyli, natriumpikosulfaatti) kiihdyttävät suolen toimintaa. Vaikka ne ovat varsin tehokkaita vaikutuksiltaan, ne soveltuvat vain tilapäiseen käyttöön. Pitkäaikaisesti käytettyinä suolta stimuloivat ulostuslääkkeet saattavat heikentää suolen toimintaa. Suolta stimuloivat ulostuslääkkeet eivät sovi iäkkäille. Peräruiskeita käytetään laukaisemaan hankalaa ummetusta. Ne lisäävät ulostemassan kosteutta, pehmentävät ulostetta ja helpottavat ulostusta. Vaikutus alkaa nopeasti 5-15 minuutissa. Ummetus vaatii lääkärin hoitoa, jos itselääkintä ei ole auttanut 1-2 viikossa. Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä myös silloin, kun ummetukseen liittyy huonovointisuutta, laihtumista, kuumetta, verta ulosteessa, ripulin ja ummetuksen vuorottelua tai vatsakipua.

Ripuli

Äkillisen ripulin taustalla ovat tyypillisesti erilaiset virukset ja bakteerit, jotka tarttuvat käsien ja ruuan välityksellä. Ripulia saattavat aiheuttaa myös voimakkaasti maustetut ruuat, tietyt lääkkeet (esim. antibiootit), erilaiset imeytymishäiriöt (esim. keliakia ja laktoosi-intoleranssi) sekä krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet. Ripuli on myös yksi ärtynyt suoli -oireyhtymän oireista. Ripulia hoidetaan ensisijaisesti runsaasti nesteitä nauttimalla. Nesteessä tulee olla suolaa ja sokeria sopivassa suhteessa, joten paras vaihtoehto ripulin hoidossa on niitä sisältävien ripulijuomien nauttiminen. Ripulijuomat sopivat kaiken ikäisille. Äkillisen ripulin oireiden hoidossa voi aikuisilla tilapäisesti käyttää loperamidia, joka hillitsee suolen yliaktiivista liikehdintää ja kouristelua, jolloin ripuli vähenee.

Laktaasientsyymivalmisteet

Laktoosi-intoleranssin syynä on laktoosia pilkkovan ruoansulatusentsyymin puute. Laktoosin jäädessä imeytymättä, suolistoon kertyy vettä ja kaasuja, jotka saavat aikaan epämiellyttäviä oireita, kuten mahakipua, turvottelua, ilmavaivoja sekä ripulia. Laktoosi-intoleranssin hoitona on runsaasti laktoosia sisältävien tuotteiden välttäminen. Monista tuotteista löytyy laktoosittomat tai vähälaktoosiset vaihtoehdot. Laktaasientsyymivalmisteet sopivat tilateisiin, joissa laktoosipitoisen ruoan nauttimista on vaikea välttää.